Villieläinten arkuus määritellään geeneissä – rohkeimmat viihtyvät kaupungeissa

Viihdeuutiset · Terhi Piiroinen

Ihmisten ja villieläinten välinen asuintila on pienentymässä ja molemmat ovat muuttaneet yhä lähemmäs toisiaan. On olemassa citykettuja ja -kaneja sekä kaupunkiin eksyneitä karhuja ja hirviä. Tuore tutkimus osoittaa, että eläinten kaupunkilaistuminen saattaa johtua geeneistä.

Australialaisessa Victorian yliopistossa suoritettiin tutkimus, jossa vertailtiin mustajoutsenten käyttäytymistä kaupunkiyksilöiden ja maalla viihtyvien välillä. Samalla linnuilta otettiin verinäytteitä geenianalyyseja varten. Tulokset osoittivat, että kaupungissa asuneen parven edustajilla oli luonnostaan geeneissään erillinen rohkeustekijä sekä dopamiinireseptoreissa että serotoniinin tuotannossa.

Rohkeammat joutsenet viettivät aikaansa keskustassa, kun ihmisille aremmat yksilöt elivät mielummin 30 kilometrin päässä maaseudulla. Toisin sanoen tutkimusryhmän loppupäätelmänä oli se, että villieläinten varovaisuus on osittain geneettisesti määriteltyä – ainakin mustajoutsenten kohdalla. Tutkimus julkaistiin BMC Evolutionary Biology -julkaisussa.

Uusimmat