Erilaiset verkkohuijaukset koskettavat monia suomalaisia. Harvassa ovat ne ihmiset, jotka eivät olisi törmänneet vähintään yrityksiin huijata internetissä ja sosiaalisen median alustoilla.
Poliisin mukaan verkkohuijausten määrä ja niistä koituvat taloudelliset menetykset ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi. Viranomaiset peräänkuuluttavatkin avointa keskustelua aiheesta.
10 272 verkkohuijausta poliisin tietoon
Pelkästään vuonna 2025 poliisille ilmoitettiin Suomessa 10 272 verkkohuijauksesta. Niistä koituvat taloudelliset menetykset olivat noin 88 miljoonaa euroa. Verkkohuijauksia voidaan ehkäistä valppaudella ja huijauksia koskevaa tietoa jakamalla.
– Verkkohuijauksista kannattaa keskustella avoimesti, sillä huijatuksi tuleminen ei ole hävettävää ja se voi tapahtua kenelle tahansa, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen.
Leinosen mukaan useat suomalaiset ovat välttyneet vahingoilta, sillä he ovat tunnistaneet huijaukset aiemmin kuulemiensa varoitusten perusteella. Poliisi ja muut viranomaiset viestivät huijauksesta aktiivisesti. Tämä on Leinosen mukaan keskeinen osa rikosten torjuntaa.
– Vaikka huijauksista on kerrottu jo vuosia, ja aihe toistuu uutisotsikoissa, viestintää tarvitaan edelleen, Leinonen toteaa.
Leinonen muistuttaa blogissaan huijausviestien leviävän muun muassa poliisin, pankkien ja muiden laillisten toimijoiden nimissä. Yhteydenotossa painostetaan usein toimimaan nopeasti.
Verkkohuijauksista kannattaa keskustella avoimesti.
Verkkohuijauksissa kalastellaan usein ihmisten arkaluonteisia tietoja. Ilmiö on kansainvälinen, ja se aiheuttaa rikosvahinkoja miljardien eurojen edestä.
Poliisin tietoon viime vuonna tulleista verkkohuijauksista oli juurikin tietojenkalasteluja, joita kirjattiin 6 526 kappaletta. Rikoshyöty oli kyseisessä tekotavassa suurin, yli 38 miljoonaa euroa.
Rakkaus- tai dokumenttipetoksia kirjattiin 1 406 kappaletta, ja niiden rikoshyöty oli 13,6 miljoonaa euroa. Sijoituspetoksia kirjattiin 1 045 kappaletta rikoshyödyn ollessa 24,4 miljoonaa euroa.
Rikollisten huijauskeinot muuttuvat
Rikollisten huijauskeinot muuttuvat jatkuvasti. Leinosen mukaan kehittynyttä automaatiota, kuten robottipuheluita, hyödynnetään yhä useammin.
Robottihuijauspuhelut alkavat tällä hetkellä yleensä nauhoitetulla turvallisuustiedotteella, jonka jälkeen puhelu yhdistetään ihmishuijarille. Puheluita soitetaan tyypillisesti sattumanvaraisiin numeroihin automaation avulla.
Huijauksissa käytetään nykyään runsaasti myös tekoälyä. Tekoälytyökalut mahdollistavat esimerkiksi asiakirjojen väärentämisen, video- ja äänimateriaalin manipuloinnin ja jopa mahdollisuuden soittaa videopuheluita uhrin läheisenä esiintyen.
Yksi muutos verkkohuijauksissa on se, että rikolliset yrittävät yhä useammin saada uhrin siirtämään rahaa itse heidän haltuunsa. Kun uhri tekee esimerkiksi tilisiirron omilla tunnuksillaan ja omalla laitteellaan, voi tilanteeseen puuttuminen olla poliisille ja pankille haastavaa.
Myös niin kutsutut Crime-as-a-Service, Eli CaaS-palvelut ovat yleistyneet. Niissä rikollistyhmät myyvät tai vuokraavat verkossa työkaluja, palveluita ja osaamista rikosten tekemiseen.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Poliisi Suomi tai laajemmin samasta aihealueesta Digi -osioistamme.
