El Niño on Tyynellämerellä tapahtuva sääilmiö, jonka vaikutukset tuntuvat eri puolilla maailmaa.
El Niñon aikana pintaveden lämpötila nousee osassa Tyyntä valtamerta, La Niñan aikana se puolestaan laskee.
Osa suurempaa sääilmiötä
Sekä El Niño että La Niña ovat osa ENSO, Eli El Niño Southern Oscillation -ilmiötä. El Niño -vaihe on jälleen alkamassa tänä vuonna.
Tänä vuonna El Niño saattaa kehittyä jopa erittäin voimakkaaksi Super-El Niñoksi, kertoo Foreca. Sen aikana Tyynen valtameren pintalämpötila kohoaa tarkastelualueella jopa yli kaksi astetta keskiarvon yläpuolelle.
Super-El Niñon mahdollisuus on kasvanut Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ennusteissa huomattavasti alkuvuoteen verrattuna. Super-El Niñon kynnys voidaan saavuttaa jo loppukesän 2026 aikana.
Tulevasta El Niño -vaiheesta voi muodostua yksi vuodesta 1876 alkaneen mittaushistorian voimakkaimmista.
El Niñon vaikutukset heijastuvat joidenkin tutkimusten mukaan Eurooppaan saakka.
Keskisen ja itäisen Tyynenmeren pintaveden keskilämpötila voi nousta loppuvuodesta jopa kolme astetta keskiarvon yläpuolelle, mikä saattaa nostaa maapallon keskilämpötilan uusiin ennätyksiin.
Tyynen valtameren lämpeneminen lisää trooppisten hirmumyrskyjen todennäköisyyttä ja voimakkuutta tietyillä alueilla. Toisaalta esimerkiksi Kanadan länsiosassa ja osassa Alaskaa talvi on erittäin leuto.
Historian voimakkaimmat El Niñot koettiin vuosina 1997-1998 ja 2015-2016. Erityisesti ensin mainittu muistetaan rajuista sääilmiöistä eri puolilla maailmaa.
El Niñon vaikutukset heijastuvat joidenkin tutkimusten mukaan Eurooppaan saakka. Joinakin vuosina Euroopassa on koettu pitkäkestoisia korkeapaineita sääilmiön aikana.
– Kuluneen alkuvuoden sää on ollut Pohjois-Euroopassa korkeapainevoittoinen ja kuiva, talvella koettiin pitkäkestoinen pakkasjakso. Tähän ei ole vielä El Niño ehtinyt vaikuttaa, vaan mielenkiinto kohdistuu pohjoisen napa-alueen vähäiseen jääpeitteeseen, kertoo meteorologi Markus Mäntykannas Forecan sääblogissa.
Mäntykannaksen mukaan yksi teoria on, että napa-alueen vähäinen jääpeite johtaa vähäisempään matalapainetoimintaan ja suosii pitkäkestoisten korkeapaineiden syntyä.
– Tämä voi johtaa kylmiin pakkasjaksoihin talvella ja vastaavasti pitkiin hellejaksoihin kesällä, Mäntykannas kertoo.
Voimakkaana El Niño -vuotena 1997 Suomessa koettiin kesällä paahtavia helteitä. Kesän aikana havaittiin yhteensä 57 hellepäivää vuosien 1991-2020 keskiarvon ollessa 36.
Lähde: Foreca
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten aurinko, helle tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
