Tiedemiehet tutkivat kimalaisten kykyä suoriutua monimutkaisesta pulmalaatikkotehtävästä tarkkailemalla tovereitaan ja saadakseen sokeripalkinnon. Tutkimuksessa havaittiin, että karvaisilla kimalaisilla on ihmisten tavoin sosiaalisen oppimisen taito, jonka luultiin olevan ominaista ainoastaan ihmisillä.

– Yhä useammat todisteet viittaavat siihen, että eläinkulttuuri voi, kuten ihmiskulttuuri, olla kumulatiivista. Eli taidot kehittyvät innovaatioiden avulla, tutkimuksessa kerrotaan.

Tutkimuksen mukaan kimalaiset voivat oppia kouluteltuilta tovereiltaan, miten ne voivat avata kaksivaiheisen pulmalaatikon. Tämä viittaa siihen, että sosiaalinen oppiminen saattaa olla osa tietynlaisen käyttäytymisen omaksumista kimalaisten parissa. Seuraavaksi tulee tutkia, onko samanlaista oppimistaitoa ja muiden lajiedustajien matkimista myös toisilla hyönteisillä.

– On mahdollista, että monet sosiaalisten hyönteisten merkittävistä saavutuksista ovat saattaneet alun perin olla lähtöisin älykkäiltä keksijähyönteisiltä, joita muut ovat sitten kopioineet, professori Lars Chittka Lontoon Queen Mary -yliopistosta sanoi.